"En ole yhtään laihtunut, vaikka olen treenannut ihan hulluna!" Liikunnanohjaajana oli sydäntäriipaisevaa vastata tähän tällä viikolla kuulemaani pettyneeseen (ja samalla jonkinlaista selitystä vaativaan) toteamukseen niin kuin asia on: "Pelkkä liikunta yksistään ei riitä."
Liikunnalla on toki lukematon määrä hyviä vaikutuksia ihmisen fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen, mutta jos tavoitteena on saada pudotettua painoa, niin ruokavalio on ehdoton ykkönen ja liikunta vasta hyvä kakkonen. Mistään pikkukakkosesta ei kuitenkaan ole kyse. Liikunta nimittäin ohjaa korvienvälin kautta painonpudottajan valintoja esimerkiksi ruokakaupassa. Jos hyvän treenin jälkeen menee kauppaan, niin sieltä haluaa ostaa hyviä juttuja. Ainakaan itse en ole koskaan jälkihiki-euforiassa ostanut kaupasta sipsipussia tai suklaalevyä. Liikunnasta saatu hyvä olo ja positiivinen energia kannustavat meitä huolehtimaan itsestämme kokonaisvaltaisesti paremmin.
Miksi ihmiset eivät sitten laihdu vaikka liikkuvat paljon? Todella yleinen harhaluulo on, että jos liikkuu paljon niin voin syödä ihan mitä haluaa. Armoton totuus kuitenkin on, että vaikka olisi liikkunut ihan simona ja hiki pipossa, niin laihtumisen voi pilata yllättävän helposti: kunnon hikijumpan miinusmerkkiset vaikutukset painoon on nopeasti kuitattu vain yhdellä viinerillä. Epäreilua? No tietenkin se on.
Onko liikunnalla sitten loppujen lopuksi ratkaisevaa merkitystä laihdutuksessa vai pitäisikö painonpudottajien keskittyä vain ruokavalioon tehtäviin muutoksiin? Joidenkin tutkimusten mukaan ruokavalion osuus on noin 70% ja liikunnan osuus noin 30% lopputuloksesta. Seuraavaksi aion kuitenkin latoa 100%:sti vaikuttavaa liikuntadataa tiskiin!
Vuonna 2011 tein 735 treeniä, joihin kului yhteensä ajallisesti 610 tuntia. Parhaimmillaan kulutan tunnissa hikoilemalla noin 800 kaloria, kun taas rauhallisemmissa lajeissa kaloreita kuluu tunti kohden vain 200-300. Koko vuoden aikana kuluttamieni kaloreiden keskiarvon (perusaineenvaihdunnan osuus vähennettynä) arvelen olevan noin 400 kaloria / liikuttu tunti. Eli 610 tuntia kertaa 400 on yhteensä 244 000 kulutettua kaloria vuoden aikana.
Yhden kehon rasvakilon pudottaminen vaatii 7000 kalorin vajeen energian kulutuksen ja saannin välille. Vuonna 2011 hikoilemani huikeat 244 000 kaloria jaettuna tällä 7000:lla on yhteensä on noin 35. Eli ilman liikuntaa olisin lihonut vuoden aikana 35 kiloa, edellyttäen että olisin syönyt samalla tavalla. Edellisen lauseen perään voisi laittaa aika monta huutomerkkiä!
Oman henkilökohtaisen esimerkkini kautta minun on siis helppo osoittaa, että liikunta todellakin auttaa painonpudotuksessa. Jos et kuitenkaan pysty liikkumaan suurilla tehoilla kahta tuntia päivässä, kuutena päivänä viikossa, koko vuoden ajan, niin suosittelen panostamaan siihen ruokavalioon. Tai toisaalta: miksi valita, kun voit saada molemmat. Laadukkaan ruokavalion ja hikisen liikunnan pyhä liitto vievät varmana kaksikkona painonpudottajaa kohti tavoitetta. Yhdessä ne saavat aikaan vakuuttavaa jälkeä.
Tämän paljon liikkuvan, mutta painonsa kanssa taistelevan ihmisen kanssa otamme siis sen toisenkin näistä kahdesta keinosta käyttöön. Alamme laittamaan myös ruokavaliota kuntoon!
3 kommenttia:
Aamen ja allekirjoitan tekstin täysin sydämin.
t. ikuinen pudottaja ;)
Pulla pois ja pyörä alle työmatkoilla. Ihanaa umpihankimeininkiä :) Korsetti kiittää
Itsekin olen tässä vuoden liikkunut ja kehitystä ei ole näkynyt! Sitten otin tarkkailuun ruokavalioni kalorilaskurin merkeissä ja johan se selvisi; kaikesta pienestä kertyi huikeat määrät kaloreita! Olen kuitenkin tässä pohtinut (kun jokaisella sivulla ja blogissa ja urheilulehdessä tätä toitotetaan), että onko siitä yhdestä herkkupäivästä viikossa tämän tiukan ruokavalion ohella oikeasti hyötyä, koska esimerkiksi Anna Virmajoki sanoo sen tehostavan aineenvaihduntaa! Mitä sinä olet mieltä? Enkä tarkoita tiukalla ruokavaliolla, että en syö mitään muuta kuin pupun ruokaa vaan sitä että entiseen ruokavaliooni nähden se on tiukka !
Lähetä kommentti